Lahden lyseon lukuvuosi 2025–2026 oli vahvan sivistyksen, tavoitteellisen opiskelun ja yhteisöllisyyden vuosi. Lyseolainen arki rakentui laadukkaasta opetuksesta, opiskelijoiden hyvinvoinnista, painotuslinjojen elinvoimasta, kansainvälisyydestä sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä. Lukion toiminnassa yhdistyivät vahvat perinteet ja nykyaikainen oppiminen.
Lahden lyseo jatkoi tehtäväänsä itsenäisen Suomen ensimmäisenä valtion lukiona. Noin 850 opiskelijan yhteisössä lyseolaisuus näkyi vastuuna, uteliaisuutena, tavoitteellisuutena ja haluna kehittyä. Lahden lyseo oli yhtä aikaa perinteikäs sivistyslukio, valtakunnallisten erityistehtävien toteuttaja, opiskelijoiden hyvinvointia tukeva yhteisö ja alueellinen elinvoimatekijä.
Lukuvuosi alkoi keskiviikkona 6.8.2025 ja päättyi kevät- ja ylioppilasjuhlaan 30.5.2026. Vuotta rytmittivät viisi periodia, päättöviikot, uusintakokeet, ryhmänohjaustuokiot, ylioppilastutkinnon kokeet, lomajaksot sekä lukion juhlat ja tapahtumat. Keskeisiä merkkipaaluja olivat itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla, joulujuhla, penkkarit, vanhojenpäivä sekä kevään ylioppilasjuhla.
Lukuvuoden alku
Elokuun aloituspäivät loivat perustan koko lukuvuodelle. Henkilöstön suunnittelu- ja valmistelupäivät, opettajainkokoukset, opiskeluhuollon käsittelyt, ryhmänohjaajien palaverit ja tapaustyöskentely varmistivat, että lukuvuosi käynnistyi suunnitelmallisesti.
Opiskelijat aloittivat lukuvuotensa vuositasoittain. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille järjestettiin oma aloitusohjelma, ryhmänohjausta ja ryhmäytymistä. Toisen, kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoilla lukuvuoden alku painottui opintojen jatkamiseen, oman opintopolun tarkentamiseen ja ylioppilastutkintoon valmistautumiseen.
Ensimmäisten viikkojen ohjelmaan kuuluivat myös opiskelijoiden valokuvaus, poistumisharjoitus, liikuntapainotteisen linjan info ja LUMATE-ilta. Selkeät rakenteet tukivat arjen sujuvuutta, mutta yhteisö syntyi ennen kaikkea kohtaamisista.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kiinnittymistä tuettiin ryhmäytymisellä, tuutorien työllä, ryhmänohjaustuokioilla ja opiskelijakunnan toiminnalla. Lahden lyseon yhteisöllisyys rakentui vastuusta, toisten kunnioittamisesta, tukemisesta ja arvostamisesta.
Vetovoimainen lukio
Lahden lyseon vetovoima näkyi kevään 2026 yhteishaussa. Lukio sijoittui valtakunnallisesti 16. sijalle, kun tarkasteltiin ensisijaisten hakijoiden määrää suhteessa aloituspaikkoihin. Lahden lyseossa oli noin 1,45 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Yleislinjalle haki ensisijaisesti 265 hakijaa, urheilulukioon 70 ja LUMATE-linjalle 56.
Hakijamäärät kertovat luottamuksesta. Lahden lyseoon haetaan laadukkaan opetuksen, vahvojen painotuslinjojen, hyvän ilmapiirin, tavoitteellisen opiskelun ja pitkien perinteiden vuoksi. Yleislinjalla on 210 aloituspaikkaa, urheilulinjalla 30 ja LUMATE-linjalla 30. Lisäksi yleislinjalle hyväksyttävät opiskelijat voivat valita liikuntapainotteisen linjan.
Huhtikuussa 2026 toteutettu opiskelijakysely vahvisti kuvaa lukion vetovoimasta. Kyselyyn vastasi 52 opiskelijaa. Vastauksissa korostuivat painotuslinjat, hyvä maine, lämmin ilmapiiri, sopiva koko, pitkät perinteet ja tunne siitä, että Lahden lyseo on oma paikka.
Monelle Lahden lyseo ei ollut vain yksi vaihtoehto: se oli selvästi oma lukio. Yksi opiskelija kiteytti kokemuksensa: “Tuntui, että lyseo oli mun ainoa vaihtoehto, johon haluan oikeasti. Mikään muu lukio ei tuntunut omalta.”
Painotuslinjoilla oli suuri merkitys hakupäätöksissä. Urheilijoille Lahden lyseo tarjosi mahdollisuuden yhdistää tavoitteellinen harjoittelu ja lukio-opiskelu. LUMATE-linja puolestaan houkutteli opiskelijoita, jotka halusivat syventyä luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan.
Lukion maine välittyi ystävien, sisarusten, vanhempien, isovanhempien ja entisten opiskelijoiden kautta. Opiskelijat kuvasivat Lahden lyseota laadukkaaksi, menestyksekkääksi ja arvostetuksi lukioksi. Ilmapiiriä luonnehdittiin tukevaksi, rennoksi, turvalliseksi ja yhteisölliseksi. Yksi vastaaja kirjoitti: “Lyseossa on tukeva ja mieluisa ilmapiiri, joka mahdollistaa, että voit olla oma itsesi.”
Kyselyn vahvin viesti oli opiskelijoiden tyytyväisyys omaan valintaansa. Eräs opiskelija totesi: “En oo ikinä ennen nauttinut opiskelusta niin ku nautin täällä.” Lahden lyseo näyttäytyi opiskelijoille lukiona, johon halutaan kuulua.
Tavoitteellinen opiskelu ja vahvat tulokset
Lukuvuoden ytimessä oli laadukas lukio-opiskelu. Opintojaksoja rytmittivät periodit, päättöviikot, valmistelupäivät, uusintakokeet ja arvioinnin määräajat. Opiskelijoiden työskentelyä ohjasivat opinto-ohjelma, ylioppilastutkintosuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma.
Syksyn 2025 ylioppilastutkinto osoitti lyseolaisten vahvan osaamisen. Lahden lyseossa tehtiin 654 koesuoritusta, joiden keskiarvo oli 4,83. Koko maan vastaava keskiarvo oli 4,12. Tutkinnon suorittaneita oli 67, ja heidän keskiarvonsa oli 4,42, kun koko maan keskiarvo oli 3,93. Yksi kokelas saavutti kuusi laudaturia.
Tulokset olivat vahvoja useissa oppiaineissa. Yhteiskuntaopin keskiarvo oli 5,01, terveystiedon 5,17, pitkän matematiikan 5,00 ja keskipitkän ruotsin 4,92. Tulokset kertovat opiskelijoiden työstä, opetuksen laadusta sekä toimivasta ohjauksesta.
Ylioppilastutkintoon valmistautuminen näkyi koko lukuvuoden ajan. Syksyn kirjoituksia edelsivät preliminäärikokeet, abi-infot ja ryhmänohjaukset. Kevään kirjoituksiin valmistauduttiin tammikuun preliminäärien, aineenopettajien ohjauksen, opinto-ohjauksen ja ryhmänohjaustuokioiden tuella. Tutkinto oli osa pitkää opintopolkua kohti jatko-opintoja, työelämää ja itsenäistä vastuuta.
Hyvinvointi, ohjaus ja opiskeluhuolto
Tavoitteellinen opiskelu edellyttää hyvinvointia. Lahden lyseossa sitä tukivat ryhmänohjaustuokiot, rehtorin jaksopalaverit, yhteisöllisen opiskeluhuollon kokoukset, opinto-ohjaus ja opiskeluhyvinvoinnin palvelut.
Ohjausmallissa jokaisella henkilökunnan jäsenellä on vastuunsa. Opinto-ohjaajat tukivat opiskelijoita lukio-opintoihin, urasuunnitteluun, jatko-opintoihin ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ryhmänohjaajat toimivat lähiohjaajina ja seurasivat opiskelun arkea.
Opiskelijoiden ääntä kuultiin rehtorin jaksopalavereissa, joissa ohjausryhmien edustajat toivat esiin palautetta, havaintoja ja kehittämisideoita. Lukuvuoden aikana käsiteltiin muun muassa tiedottamista, tekoälyn käyttöä, opiskelijoiden kokemuksia ja arjen sujuvuutta.
Terveyskyselyn tulokset vahvistivat kuvaa hyvinvoivasta lukioyhteisöstä. Lahden lyseossa opiskeluinnostus oli 41 prosenttia, kun koko maan vertailuluku oli 33 prosenttia. Opiskelusta pitävien osuus oli 73 prosenttia, koko maassa 63 prosenttia. Opiskelu-uupumus oli Lahden lyseossa 13 prosenttia, kun valtakunnallinen luku oli 21 prosenttia.
Myös turvallisuuden ja kuulumisen kokemukset olivat vahvoja. Vastanneista 95 prosenttia koki voivansa olla oma itsensä, ja 97 prosenttia koki olonsa turvalliseksi lukiossa. Elämäänsä tyytyväisiä oli 78 prosenttia, kun koko maan vertailuluku oli 71 prosenttia. Yksinäisyys oli Lahden lyseossa vähäisempää kuin valtakunnallisesti.
Tulokset osoittavat, että lukion vetovoima ei perustu vain tuloksiin, painotuslinjoihin ja perinteisiin. Se perustuu myös siihen, että opiskelijat kokevat arjen turvalliseksi ja yhteisön kannustavaksi.
LUMATE-toiminta
Lahden lyseon luonnontiede-, matematiikka- ja teknologialinja on valtakunnallinen erityistehtävälinja. Se tarjoaa väylän opiskelijoille, jotka haluavat syventyä luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan sekä rakentaa vahvaa pohjaa korkeakouluopintoihin.
LUMATE-linjalle valitaan vuosittain 30 opiskelijaa. Valinta perustuu peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden painotettuun keskiarvoon, jossa LUMATE-aineiden arvosanat painottuvat. Linjan opiskelijat valitsevat pitkän matematiikan.
Lukuvuonna 2025–2026 LUMATE-toiminta oli näkyvää ja monipuolista. Opiskelijat osallistuivat CERN-seminaariin Jyväskylässä, kuulivat hiukkasfyysikko Kati Lassila-Perinin asiantuntijavierailun, osallistuivat LUMATE-tiedetuokioihin sekä vierailivat Jyväskylän yliopistolla ja Aalto Juniorissa. Kevään CERN-tiedeleiri oli yksi lukuvuoden tiedekasvatuksen kohokohdista.
Tiedekasvatus näkyi myös Lahden JunnuYliopiston Myrskyn armoilla -tapahtumassa. Huhtikuussa yli 550 lukio-opiskelijaa kokoontui Niemen kampukselle ratkomaan fiktiivisen Poukaman kaupungin kriisitilannetta. Tapahtuma yhdisti eri tieteenaloja, käytännön ongelmanratkaisua ja korkeakouluyhteistyötä.
Lukuvuoden tiedetoimintaa vahvistivat Lahden Tiedepäivä, biologian retket Hyytiälään, fysiikan vierailu Ilmatieteen laitokselle sekä lääketieteellisen biologian opintojakson vierailu Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitokselle. Tiedeluokka SOLU, Lahden yliopistokampus, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Päijät-Hämeen LUMA-keskus muodostivat opiskelijoille väylän korkeakoulujen ja tutkimuksen maailmaan.
Merkittävä tunnustus oli biologian opettaja, filosofian tohtori Reetta Kariolan saama Suomen Tiedeseuran vuoden 2026 opettajapalkinto. Kariola oli yksi kolmesta palkitusta lukio-opettajasta. Palkinnon arvo oli 5 000 euroa, ja lisäksi Lahden lyseo sai 2 000 euroa biologian opetuksen kehittämiseen. Kariola toimii biologian lehtorina, genetiikan dosenttina ja lukion valtakunnallisen luonnontieteellisen erityistehtävälinjan opetuksen koordinoijana. Hänen työssään korostuvat tieteellinen ajattelu, laboratoriotyöskentely, korkeakouluyhteistyö sekä biologian uusimpien tutkimustulosten tuominen lukio-opetukseen.
Palkinto nosti esiin Lahden lyseossa tehtävän luonnontieteellisen opetuksen korkean tason ja vahvisti lukion LUMATE-profiilia.
Urheilulukio ja liikunnallinen arki
Lahden lyseon urheilulinjalla on valtakunnallinen erityistehtävä. Suomen Olympiakomitean ohjaama urheilulukiotoiminta tukee opiskelijoita, jotka tavoittelevat sekä korkeakouluopintoja että kansainvälisen tason urheilu-uraa.
Lukuvuonna 2025–2026 urheilulinjan toiminta näkyi arjessa ja kehittämistyössä. Rehtori Tero Matkaniemi ja urheilukoordinaattori Ari Jaakkola osallistuivat EAS-konferenssiin Riiassa, jossa tarkasteltiin urheilijan kaksoisuraa eurooppalaisessa viitekehyksessä.
Kaksoisura tarkoitti opiskelijan arjessa joustavia rakenteita. Työjärjestystä voitiin räätälöidä valmentautumisen mukaan, opintoja voitiin pidentää 3,5–4 vuoteen, ja leirien sekä kilpailujen ajaksi sovittiin etukäteen tehtävät ja suoritukset. Päivittäinen valmennus, aamuharjoitukset, seurojen valmentajat, urheilulukiokoordinaattori, opinto-ohjaajat ja urheiluakatemia muodostivat opiskelijan ympärille tukiverkoston.
Liikunta näkyi myös koko lukioyhteisössä. Lukuvuoden aikana järjestettiin jalkapallo-, padel-, lentopallo-, salibandy-, pöytätennis-, kaukalopallo-, koripallo- ja pesäpalloturnauksia. Lukioiden yhteinen liikuntapäivä Kisapuistossa, Salppurin liikuntapäivän järjestelyt, Repoveden retket, Liikkuva lukio -toiminta ja opiskelijakunnan liikunnalliset tempaukset vahvistivat aktiivista arkea.
Lahden lyseossa urheilu ja liikunta on osa lukion identiteettiä. Se näkyy tavoitteellisuutena, yhdessä tekemisenä ja ymmärryksenä siitä, että menestys rakentuu pitkäjänteisestä työstä.
Yritteliäisyys, työelämä ja korkeakouluyhteistyö
Lahden lyseossa yritteliäisyys ymmärretään laajasti: se on kykyä tarttua mahdollisuuksiin, ratkaista ongelmia, toimia yhdessä ja rakentaa tulevaisuutta aktiivisesti. Lukuvuonna tämä näkyi työelämä- ja korkeakouluyhteistyössä, asiantuntijavierailuissa, yrittäjyyspäivässä, työnhakupäivässä ja opiskelijoiden omissa esimerkeissä.
Marraskuun korkeakoulu- ja työelämäviikko kokosi yhteen Etä-TETin, Lahden kampuspäivän, Helsinki School of Businessin esittelyn, Karrieretag-yhteistyön Goethe-Institutin ja Lahden yhteiskoulun kanssa sekä muita jatko-opintoihin ja työelämään liittyviä sisältöjä. Studia-messut, DuuniExpo ja Tampereen yliopiston Jatkoon!-päivä tukivat opiskelijoiden tulevaisuuden suunnittelua.
Joulukuun työnhakupäivä tarjosi käytännön työelämätaitoja. Helmikuun yrittäjyyspäivä vahvisti ymmärrystä taloudesta, työstä, yrittäjyydestä ja oman osaamisen merkityksestä.
Lukuvuoden aikana julkaistu juttu lyseolaisesta Ville Lehtisestä teki yritteliäisyyden näkyväksi. Hänen ja ystävänsä yritysidea oli kasvanut kiinteistönhuoltoalan keikkatöistä pihanhoitopalveluja tarjoavaksi yritystoiminnaksi. Yrittäminen oli kehittänyt markkinoinnin, hallinnon, aikataulutuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja.
Lahden lyseo ei valmista opiskelijoita vain ylioppilastutkintoon vaan myös yhteiskuntaan, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Osaaminen, työ, rohkeus, yritykset ja yhteistyö vahvistavat samalla Lahden ja Päijät-Hämeen elinvoimaa.
Kansainvälisyys
Kansainvälisyys oli näkyvä osa lukuvuotta. Lahden lyseossa opiskellaan kieliä monipuolisesti: A-kielenä englantia, ranskaa ja saksaa, B2-kielinä ranskaa ja saksaa sekä B3-kielinä espanjaa, ranskaa ja saksaa. Saksassa korkeakouluopiskeluun kelpaava DSD II -kielidiplomi vahvistaa lukion kansainvälistä profiilia.
Lukuvuoden aikana kansainvälisyys näkyi virolaisten vieraiden vierailuina, opiskelijoiden Viron-matkoina, Palma-yhteistyönä, NOT-toimintana, Saksan kielidiplomin kokeina ja Karrieretag-tapahtumana. CERN-projekti ja LUMATE-toiminta toivat kansainvälisyyteen tiede- ja tutkimusulottuvuuden.
Kansainvälisyys oli kielitaitoa, kulttuurista ymmärrystä, eurooppalaista yhteistyötä, tiedeyhteyksiä ja valmiutta toimia maailmassa, jossa paikallinen ja globaali kietoutuvat yhteen.
Alumnit ja asiantuntijat
Lukuvuoden aikana opiskelijat kohtasivat alumneja, asiantuntijoita ja eri alojen toimijoita. Vierailut avasivat näkymiä siihen, mihin lyseolainen polku voi johtaa.
Joulukuussa 2025 Lahden lyseosta ylioppilaaksi valmistunut Jare Tiihonen alias ”Cheek” vieraili lukiossa keskustelemassa lyseolaisuudesta, hyvinvoinnista ja mielenrauhasta. Keskustelussa painottuivat nuorten hyvinvointi, mielenterveys, avun hakeminen ja oman suunnan löytäminen ilman liiallista muiden odotusten mukaan elämistä.
Huhtikuussa 2026 vuoden 2016 ylioppilas Arttu Lindeman vieraili opinahjossaan puhumassa tavoitteista, unelmista ja pitkäjänteisen työn merkityksestä. Hänen viestinsä oli, että menestys syntyy omistautumisesta, rohkeudesta ja jatkuvasta tekemisestä.
Syksyllä turvallisuuspolitiikan asiantuntija Emil Kastehelmi luennoi opiskelijoille ajankohtaisista turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Laamanni Juha Kolun vierailu toi näkökulmia oikeustieteeseen, oikeuslaitoksen toimintaan ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Vierailut muistuttivat, että lukio on osa pidempää elämäntarinaa. Lyseolaisuus voi johtaa tieteeseen, taiteeseen, urheiluun, oikeuteen, yrittäjyyteen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai aivan uudenlaisiin urapolkuihin.
Opiskelijakunta, tutorit ja yhteisöllinen arki
Lahden lyseon yhteisöllisyys rakentui opiskelijoiden aktiivisuudesta. Opiskelijakunnan hallitus, tutorit, digitutorit, liikuntatutorit, ohjausryhmien puheenjohtajat ja sihteerit sekä opiskelijoiden omat tapahtumat tekivät lyseolaisuudesta näkyvää arjessa.
Kaikki opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan. Opiskelijakunnan hallitus edustaa opiskelijoita, järjestää tapahtumia ja voi nimetä edustajia opettajainkokouksiin ja tiimikokouksiin. Ohjausryhmien puheenjohtajat ja sihteerit välittivät ryhmiensä palautetta ja kehittämisideoita.
Tuutorit tukivat erityisesti ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Opiskelu- ja markkinointitutorit opastivat aloittavia opiskelijoita, esittelivät Lahden lyseota yhdeksäsluokkalaisille ja osallistuivat vanhempainiltoihin. Digitutorit auttoivat tietoteknisissä kysymyksissä, ja liikuntatutorit suunnittelivat opiskelupäiviä aktivoivia toimia.
Opiskelijakunnan ja tutorien työ näkyi halloween-aarteenetsintänä, tonttulakkipäivänä, vapputempauksena, jäätelöjakona, idea- ja palautekyselyinä sekä muina arjen tekoina. Yhteisö syntyi siitä, että opiskelijat saivat vaikuttaa, järjestää, kokeilla ja osallistua.
Perinteet tässä ajassa
Lahden lyseo on yli satavuotias oppilaitos ja vahva osa Lahden sekä Päijät-Hämeen sivistyshistoriaa. Lukion historiassa urheilu, matematiikka, luonnontieteet ja saksan opinnot ovat olleet mukana jo pitkään.
Myös rakennus muistuttaa tästä jatkumosta. Vuonna 1928 valmistunut punatiilinen rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jossa julkisivu, aulatilat, kivilattiat ja seinämaalaukset kantavat lukion historiaa.
Lukuvuoden perinteisiin kuuluivat itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla, joulujuhla, penkkarit, vanhojenpäivä ja kevään ylioppilasjuhla. Vanhojenpäivällä on Lahden lyseossa erityinen merkitys, sillä lukion omien tietojen mukaan perinne sai alkunsa Lahden lyseossa lukuvuonna 1979–1980. Tuolloin toisen vuosikurssin opiskelijat loivat uuden juhlapäivän, joka huipentui vanhojentansseihin.
Perinteet eivät merkitse paikalleen jäämistä. Ne antavat yhteisölle jatkuvuutta, identiteettiä ja voimaa uudistua. Lukuvuonna 2025–2026 tämä näkyi juhlissa, opiskelijoiden osallisuudessa, tiedetoiminnassa, työelämäyhteyksissä ja kansainvälisyydessä.
Kodin ja lukion yhteistyö
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tuki opiskelijoiden opintopolkua. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainilta järjestettiin lokakuussa, ja toisen ja kolmannen vuosikurssin vanhempainilta joulukuussa. Urheilulukion opiskelijoiden huoltajille järjestettiin oma osuus ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillan yhteydessä.
Vanhempainilloissa käsiteltiin opintojen rakennetta, ylioppilastutkintoa, ohjausta, hyvinvointia ja lukion käytäntöjä. Yhteistyö vahvisti kodin ja lukion yhteistä vastuuta opiskelijan kasvusta, hyvinvoinnista ja opintojen etenemisestä.
Lukion opiskelija kantaa yhä enemmän vastuuta omasta opiskelustaan, mutta kodin, opinto-ohjauksen, ryhmänohjaajien, opiskeluhuollon ja aineenopettajien tuki on edelleen tärkeää. Hyvä arki rakentui yhteistyössä.
Henkilöstön työ ja kehittäminen
Lahden lyseon henkilöstö teki lukuvuoden aikana laajaa suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä. Opettajainkokoukset, opiskeluhuollon kokoukset, LUMATE-suunnitteluryhmän tapaamiset, lukuvuoden suunnittelukokoukset, vertaisarviointi, vuorovaikutuskoulutus ja laatuhankkeeseen liittyvä työskentely rakensivat yhteistä suuntaa.
Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin TYHY-toiminnalla, joogalla, elokuvahetkellä, pikkujouluilla, joulukahveilla ja yhteisillä kohtaamisilla. Lukuvuoden aikana käsiteltiin myös tekoälyn käyttöä opiskelussa, tiedottamista ja opiskelijoiden kokemuksia. Rehtorin jaksopalaverit ja opiskelijakyselyt tarjosivat aineistoa lukion kehittämiseen.
Lahden lyseo näyttäytyi yhteisönä, joka arvioi omaa toimintaansa ja etsii parempia ratkaisuja. Kehittäminen oli osa arkea, ei erillinen hanke.
Lukuvuoden päätös
Lahden lyseon lukuvuosi 2025–2026 oli tavoitteellinen, yhteisöllinen ja tulevaisuuteen suuntautunut. Ylioppilastutkinnon tulokset, opiskelijoiden hyvinvointi, hakijoiden luottamus, LUMATE-toiminnan tieteellinen kunnianhimo, urheilulukion kaksoisuramalli, yritteliäisyys, kansainvälisyys, perinteet ja opiskelijoiden osallisuus muodostivat vahvan kokonaisuuden.
Opiskelijakyselyn perusteella Lahden lyseoon hakeudutaan, koska se tuntuu omalta. Yhteishaun tulokset osoittivat, että lukio kiinnostaa laajasti. Kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja kiinnittymisestä. Ylioppilastutkinnon tulokset osoittivat tavoitteellisen työn kantavan. Reetta Kariolan opettajapalkinto nosti esiin opetuksen korkean tason. Alumnivierailut rohkaisivat opiskelijoita etsimään omaa suuntaansa.
Lahden lyseon tehtävä on kasvattaa nuoria, joilla on vahva osaaminen, sivistynyt maailmankuva, kyky toimia yhdessä ja rohkeus rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Lukuvuonna 2025–2026 tätä tehtävää toteutettiin oppitunneilla, ryhmänohjauksissa, laboratorioissa, liikuntasaleissa, juhlatilaisuuksissa, retkillä, yritysvierailuilla, korkeakoulukampuksilla, kansainvälisissä kohtaamisissa ja lukion jokapäiväisessä arjessa.
Lahden lyseo jatkoi tehtäväänsä Lahden, Päijät-Hämeen ja suomalaisen sivistyksen hyväksi. Lukuvuosi osoitti, että perinteet ja tulevaisuus eivät ole vastakohtia. Ne ovat saman tarinan kaksi puolta: lyseolainen tapa kasvaa, oppia ja rakentaa tulevaa.