Elias ei uskonut päätyvänsä kemiaolympialaisiin
Lahden lyseosta tällä viikolla valmistuva hollolalainen Elias Tanhua ei vuosi sitten tiennyt, mistä itsensä pian löytää. Omaan osaamiseensa vaatimattomasti suhtautuva Elias on yksi neljästä suomalaisnuoresta, jotka suuntaavat heinäkuussa Arabiemiraatteihin vertailemaan taitojaan kansainvälisen opiskelijakärjen kanssa kemian olympialaisissa (IChO, International Chemistry Olympiad).
Kisapolku alkoi syksyn 2024 kansallisessa kemiakilpailussa kemian opettajan aloitteesta.
– Aluksi en ollut kovin motivoitunut koko kilpailun suhteen. En ollut lukion kurssien aikana kovin hyvä kemiassa tai juurikaan innostunut siitä. Opettajani esittämästä kutsusta en kuitenkaan kehdannut kieltäytyä. Tavallaan minua kiinnosti myös omien taitojeni testaaminen, Elias muistelee.
– Koe meni hyvin, ja minut kutsuttiin muutaman päivän mittaiselle Helsingin Yliopiston tiloissa järjestetylle valmennusleirille. En kehdannut kieltäytyä myöskään kutsusta leirille, jolle kaverini minua kannustivat lähtemään. Leirin jälkeen osallistujille annettiin kotitehtäviä, joiden tekemiseen en suhtautunut aluksi kovin innostuneesti, koska en ajatellut voivani päästä olympialaisiin asti.
Usko omiin taitoihin kasvoi kuitenkin pian kisakokemuksen karttuessa ja osaamisen syventyessä.
– Vähän ensimmäisen leirin jälkeen järjestettiin kemian loppukilpailu, jossa tulin toiseksi. Rahapalkinnon ja tarjottujen tekniikan alan opiskelupaikkojen lisäksi sain sijoituksestani paljon motivaatiota. Kevään kirjoitusten jälkeen meille lähetettiin lisää tehtäviä, tällä kertaa enemmän tulevien kemiaolympialaisten aihepiireihin liittyviä. Jälkimmäiset tehtävät olivat ainakin minulle vaikeita, mutta niitä varten opiskeleminen auttoi oikeasti ymmärtämään niitä asioita, joita lukiossa yritin vain muistaa, Elias kertoo.
– Tehtävien tekemistä jatkettiin toukokuussa järjestetyllä toisella leirillä, jonka päätteeksi järjestettiin joukkueenvalintakoe. Koe sisälsi sekä laboratoriossa tehdyn kokeellisen että paperilla tehdyn teoriaa käsittelevän osan. Yllätyksekseni tulin yhdeksästä kilpailijasta ensimmäiseksi, ja seuraavaksi sainkin jo sähköpostiini lentolipun Dubaihin.
Kisamenestyksen lisäksi kiinnostusta kasvattivat uudenlaiset laboratoriotyöt ja eri tieteenalojen sekoittuminen.
– Minua kiinnostaa lähes kaikki luonnontieteisiin liittyvä. Leirien pitkät oppitunnit olivat ajoittain tylsistyttäviä, ja joidenkin vaikeiden kotitehtävien tekeminen saattoi välillä olla turhauttavaa – niissä onnistuminen oli sitäkin palkitsevampaa! Pidin siitä, että näissä tehtävissä kemia sekoittui fysiikkaan, biologiaan ja matematiikkaan paljon enemmän kuin lukion oppimäärässä, Elias toteaa.
– Etenkin laboratoriossa tehtävät työt olivat mielenkiintoisia, ja niitä minun varmaan tulee ikävä. Yliopiston välineet ja laboratoriot mahdollistivat paljon muitakin kokeellisia töitä kuin niitä, joita lukiossa saimme tehdä. Parasta leireillä kuitenkin olivat siellä saamani kaverit, joita tulen näkemään vielä Dubaissa ja myöhemmin opintojeni aikana yliopistolla.
Suomen nelihenkiseen joukkueeseen kuuluu Eliaksen lisäksi kaksi opiskelijaa pääkaupunkiseudulta ja yksi Tampereelta. Joukkueen valintaa ja valmennusta koordinoidaan Helsingin yliopistosta. Ennen loppukoitosta Eliasta odottaa itsenäisen valmentautumisen lisäksi vielä yhteispohjoismaiset kemiakilpailut (NChO) Göteborgissa.
Suomessa tiedeolympialaisten valmennus on varsin kevyttä moniin kilpailijamaihin verrattuna, ja Elias suhtautuu mahdollisuuksiinsa varovaisesti.
– Olen ymmärtänyt kilpailun olevan niin kovaa, ettei kovakaan lukeminen takaa mitään menestystä. Mitään tavoitteita en itselleni siis uskalla asettaa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon jaksan enää kisoihin harjoitella. En aio stressata tai ottaa liikaa paineita kisoista. Suurin työ on jo tehty, eikä tässä ole muutenkaan paljoa aikaa ennen heinäkuussa järjestettäviä kisoja. Ei oikeastaan haittaisi, vaikka tulisin viimeiseksi, Elias väittää.
Jos kisatavoitteita ei lausutakaan ainakaan ääneen, sen jälkeiset tavoitteet elämässä ovat selkeytyneet.
– Päätös oli vaikea. Voisin kuvitella itseni opiskelemassa fysiikkaa, kemiaa tai matematiikkaa, ja aiemmin suunnittelinkin tekniikan alalle hakemista. Työnkuvan puolesta eniten kuitenkin kiinnostaa lääketiede. Haenkin nyt pääsykokeella Helsingin lääkikseen, jonne en laudatur-rivistäni huolimatta pääse todistusvalinnassa, koska en ehtinyt kirjoittaa biologiaa.
– Kisavalmentautuminen tukee hyvin myös pääsykokeeseen valmistautumista, ja uskon pääseväni sisään valintakokeen kautta. Olen silti myös varautunut täydentämään arvosanojani kirjoittamalla biologian ensi syksynä. Opinnot alkavat joka tapauksessa vasta vuoden päästä, koska menen heti kemiaolympialaisten jälkeen armeijaan.
Kansainväliset kemian olympialaiset on lukioikäisille tarkoitettu vuosittainen suurtapahtuma, joka järjestetään ensi heinäkuussa 57. kerran, tällä kertaa Arabiemiraateissa. Osallistujia on 1000, ja he tulevat 90 maasta. Kahden kisapäivän lisäksi luvassa on myös erilaisia retkiä ja vierailuja paikallisiin kulttuuri- ja tiedekohteisiin sekä vapaata yhdessäoloa. Yhteispohjoismaiset kemiakilpailut (NChO) aloitettiin 2016 parantamaan Pohjoismaiden menestystä IChO:ssa. Tämä kilpailu järjestetään edustusjoukkueille juuri ennen IChO:ta.
Pärjäisitkö sinä kemiakilpailuissa? Tutustu valmennukseen ja esimerkkitehtäviin Suomen kemian olympiavalmennuksen verkkosivuilla: Kansainväliset kemiakilpailut – Kemian valmennus
Kemiaolympialaisten verkkosivut (englanniksi): IChO 2025 UAE | International Chemistry Olympiad
Lisätietoa luonnontieteiden kilpailutoiminnasta: